En ole koskaan ennen

 

En ole koskaan ennen: Itkenyt maiseman kauneuden takia, ollut High School tansseissa, pelännyt yhtä vähän pelottavassa tilanteessa, syönyt s'moreja, tuntenut olevani näin kaukana, taistellut yhtä paljon esseen parissa, ollut yhtä kauniissa paikassa, ollut amerikkalaisessa jalkapallopelissä, arvostanut suomea, tuntenut näin huolehtivaisia ihmisiä, istunut tunteja vaatekaapissa, juonut yhtä hyvää limpparia, ollut yhtä tyhjä, omistanut yhtä hienoa makuuhuonetta, maistanut sushia, saanut näin paljon kehuja tuntemattomilta, tehnyt karamelliomenoita, skypettänyt seitsämää tuntia, ollut näin onnekas, muuttunut näin lyhyessä ajassa, tavannut tälläisiä ihmisiä, arvostanut pieniäkin asioita,  tuntenut itseäni näin lihavaksi, käynyt mormonikirkossa, säikähtänyt yhtä paljon elokuvissa, ollut näin kiitollinen kaikesta, nauttinut sateen hajusta yhtä paljon, viettänyt näin lämmintä lokakuuta, enkä tuntenut näin, miten tunnen nyt.

Takana on nyt viikkoa vaille kaksi kuukautta täällä jenkeissä ja oon kokenu ihan sikana kaikkee. En tiiä mistä pitäs alottaa tai miten voisin kertoo ja kuvailla ihan kaiken mitä on tapahtunu. Koulussa oon pärjänny aika hyvin ja miulla on suurimmaks osaks helppoja tunteja. Oon käyny elokuvissa, toisen kerran huvipuistossa, shoppailemassa, ravintoloissa, drinkeillä, minigolffaamassa ja vaikka missä. Yks mahtava kokemus oli ku mentiin kaveriporukalla Escape roomiin. Ideana oli siis, että meijät lukittiin huoneeseen ja sieltä piti päästä tietyssä ajassa ulos. Kavereitten kanssa oon myös soitellu maailman typerimpiä pilapuheluita, valvonu aamuun asti, jakanu naapureille karamelliomenoita, kävelly maailman kauneimmassa paikassa, pelannu lautapelejä, jutellu kaikesta ja nauranu paljon. Täällä on ollu myös kaikesta hyvästä huolimatta vaikeita aikoja ja oon maailman kiitollisin miun ihanista kaveripojista, jotka peru suunnitelmansa, koska halus piristää minuu. Loogisinta varmaan ikinä oli piristykses viiä miut kummittelevaan synkkään metsään. Ei vaan oikeesti se tehos ja sain kyllä myös ison jätsiannoksen. Täällä halloween tuntuu olevan yhtä iso juttu ku meillä suomessa joulu on. Heti ku lokakuu vaihtu, nii ihmisten pihoilla ja taloissa alko näkyy tosi paljon koristeita. Kaupat on ollu jo monia viikkoja pullollaan kaikkee halloween juttuja. Vaihoin puhelinta ja en millään saa miun vanhasta puhelimesta videoita ja kuvia käyttööni, joten en voi vielä tehä videota. Toivottavasti kuitenki saisin sellasenki aikaseks mahollisimman pian. Ihanaa loppuviikkoa kaikille parhaille suomeen.♥

LAGOON AND PARK CITY

  Viime viikonloppu ja maanantainen labor day vietettin isolla porukalla Park Cityssä, josta host-isän veli oli vuokrannu tuollasen ihan sairaan hienon mökin. Siellä oli tosi tosi kivaa. Viikko sitten käytiin perheen ja veljen parin kaverin kanssa Lagoon huvipuistossa. Harmittiki ku en tänä kesänä päässy suomessa käymää missää huvipuistoissa tai ees tivoleissa, joten oli huippuu, että mentiin koko päiväks tuonne. Miulle kuuluu tällä hetkellä tosi hyvää. Täällä on tähän mennessä tullu koettuu paljo rankempia hetkiä ku osasin aavistaa, mutta myös paljon ihanampia hetkiä ku osasin odottaa. Oon tutustunu viime postauksen jälkeen uusiin ihan mahtaviin ihmisiin ja oon enemmän ku onnellinen, että sattumat johdatti miut just tänne, näiden ihmisten ja näiden paikkojen luo. Jo nyt tälleen kolmen viikon ja kolmen päivän jälkeen on oppinu arvostamaan iha eri asioita ja alkanu ajattelemaan monista asioista tosi eri tavalla ku ennen tänne tuloo. Voin vaa kuvitella miten paljon lisää ajatukset muuttuu seuraavien päälle yheksän kuukauden aikana. Ootan innolla kaikkee mitä täällä tulee tulevaisuudessa tapahtumaa. Terveisiä kaikille suomeen♥

RAKASTAN

 

 

Viimenen päivä ja ilta New Yorkissa ja New Jerseyssä oli varmaan leirin parhaat. Nii paljo naurua, vieraita kieliä, uusia paikkoja, ihania ihmisiä, itkua ja onnellisuutta.

Viimesenä päivänä mentiin siis Central parkkiin piknikille, siitä Jersey Garden Mall:iin shoppailemaan ja illalla palattin hotellille. Hotellilla hengattii miun ja miun kahen huonekaverin huonessa eka kolmistaa ja sitte Vilma ja sen huonekaveri tuli myös mukaan. Juteltii kaikkee, naurettiin, pakkailtiin ja oltiin vaa. Meitä tyttöjä oli kaks suomesta, kaks ruotsista ja yks norjasta. Niiku tein jo viime postauksessaki aika selväks, tuo leiri oli ihan parhautta. Ootan jo nyt innolla vuoden lopetus leirii Washington DC:ssä. Viimesenä aamuna leirillä käytiin syömässä aamupala ja sit 8:00 Vilman pitiki jo lähtee lentokentälle. Taas yhet kamalat heipat siis. 11:45 lähin kuitenki ite piristyneenä kohti lentokenttää ja konetta Salt Lake Cityyn. Miun kanssa samaa matkaa lensi Tuva. Meille sattu Dallasiin menevässä koneessa ja Dallasin lentokentällä konetta vaihtaessa tosi outo juttu ja saatii kyllä nähä, että maailmasta löytyy ihan älyttömän ystävällisiä ihmisiä. Vaikka molemmat lennot oli myöhässä, päästiin lopulta (tosi myöhään ja hullun väsyneinä) turvallisesti perille Salt Lake Cityn lentokentälle ja meidän host-perheiden luo. Ihan mahtavaa vuotta kaikille vaihtareille, jotka luette tätä♥

 

Ps. Terveisiä V ja A! Unohin nimet joilla piti kutsuu, mut ainakaa en unohtanu kokonaa :)

NEW YORK

Tässä postauksessa on kuvia kahesta ekasta päivästä New Yorkissa, jotka oli ihan mahtavia. On vieläki vähä outoo ajatella, että olin oikeesti ite paikanpäällä ottamassa näitä kuvia. Käytiin vapaan kiertelyn lisäks kattomassa paljo hienoja nähtävyyksiä. Top of the rock oli ihan mahtavan hieno ja World trade center memorial oli varmaan yks kauneimmista ja surullisimmista teoksista mitä oon nähny. Tuo valkonen ruusu nimen kohdalla tarkottaa, että sillä henkilöllä oli tuon kuvan ottamis päivänä syntymäpäivä. Ihan kamalaa.

Miulla ei ollu oikeestaan mitään odotuksia tuosta meijän vaihtarileiristä New Yorkissa, joten en voi sanoo että odotukset ylitty, mutta voin sanoo että ne oli ehottomasti tähän astisen elämäni yhtiä parhaimpia päiviä. Tutustuin siellä ihanimpiin ihmisii, joista varsinki yhestä tuli miulle noinki lyhyessä ajassa tosi tärkee. Näin myös niin paljo hienoja paikkoja ja asioita, että en vois olla kiitollisempi. En tuu koskaan unohtamaan niitä päiviä ja ihmisiä. Miulla on koneella kuvia myös kolmannesta päivästä New Yorkissa (neljännestä leirillä), joka oli ehkä loppujenlopuks miun lemppari. Siitä postauksen teen myöhemmin. Tällä hetkellä oon viettäny täydelliset kaks kokonaista päivää Utahissa miun ihanan host-perheen kaa ja siitäki kerron myöhemmin lisää.

♥ Sofia