"If you fail once, you will fail all the time."

1. Sunnuntai päivä ja takkatulen eessä lämmittelyy 2. Vilman kanssa New Yorkin kaduilla kävelyä 3. Top of the rock 4. Misterwivesin ei niin miellyttävä keikka



1. Satutin polveni koripalloo pelatessa ja jouduin tiputtautumaan try-outeista 2. Cappuccinoa ja vuosikirjan eteen työskentelyä 3. Täälläkin alkaa jo vuorilla näkymään lunta 4. Sain vihdoin viritettyä nuo varmaan kuukaus sit ostamani valot seinälle.
 

1. Eka kurpitsa jonka oon koskaan kaivertanu! 2. Koko porukan kaivertamat kurpitsat, jotka näytti sika hienolta pimeessä. 3. Tehtiin kirkossa taiteellisia muffinsseja Taran ja Lexien kaa. 4. Trick or treating saalis.



1. Käytiin host-veljen ja host-isän kanssa kiinalaisessa syömässä. 2. Red Robin ja sen ihanat salaatit on jotain nii hyvää. 3. Karkki vai kepponen karkkeja. 4. Yhen lempisarjan kattelua rentona päivänä.

  

1. Yks varmaan parhaista jutuista täällä on ilmaset re-fillit. 2. Mie ja Tara nauttimassa meijän Root beer floateista. 3. Lanan kanssa koulun halloween tansseissa. 4. Miun hiukset on kulahtanu ihan oudon värisiks täällä, kampaajalla käymisestä huolimatta.



1. Kuva ensimmäisistä lehdistä jotka tippu. 2. Yks uusista lemppari kaupoista! 3. Varmaan epäterveellsin pizza mitä oon koskaan syöny. Tuo maistu enemmän munkilta ku munkit. 4. Ihania ja niin nättejä Utah maisemia.



1. Jalkapallopeliä kattomassa Ellien, Jaredin ja hostisän kanssa. 2. Eka kerta ku maistoin corndogia ja voin kyllä sanoo, että en suosittele. 3. Kellään muulla ei ollu halloweenina yhtä hienoo sisäänkäyntii ku meillä. 4. Miee



1. Mie, Tara ja Lexie ja meidän taiteelliset muffinssit 2. Black coffee shot joka todellakin tuli
tarpeeseen. 3. Shayn täydelliset hiukset. 4. Mie ilosensa kauppoja kiertelemään lähössä.

Tässä muutamat kuvat kuvat Utahin Hogle Zoo:sta. En oo tainnu koskaan ennen nähä norsuja, enkä kirahveja livenä. Tuollon täällä oli vielä tosi lämmin. Nyt asteita on korkeimmillaan päivisin n. 13 ja alkaa tosissaan tulla kylmä. Kuvasin pari päivää sitten videon, jota oon tässä nyt nää pari päivää vaivalloisesti yrittäny muokkailla. Ehkä vielä tässä joku päivä saan sen tänne asti. Tässä viimesen kuukauden aikana on tullu esim. käytyä hautajaisissa, käveltyä koululounaalla paikkoihin, tutustuttua uusiin ihmisiin, pelattua sulkapalloa enemmän kun paljon, naurettua maassa kippurassa, kamppailtua vuosikirjan deadlinejen kanssa, liityttyä track and fieldiin, luettua kirjoja, kokkailtua kaikenlaista meidän parhaan ryhmän kanssa, shoppailtua yksin, kohdattua vaikeuksia kielen kanssa, kyseltyä lastenhoitopaikkoja vääristä ja oikeista numeroista, juotua liikaa grape limpparia, nukuttua monia päikkäreitä, katottua kaikki seitsämän Harry Potter-leffaa, käytyä taas elokuvissa, pidettyä epäonnistunut kannustuspuhe Terralle (otsikko) ja torjuttua treffikutsu. Host-isä viritteli jouluvalot meidän taloon ulos toissapäivänä ja pikkuhiljaa aletaan jo sisällekin vaihtamaan halloween koristeet jouluaiheiseen sisustukseen. Huomenna meen kattomaan musikaalin perheen kanssa ja loppuviikolle ei taidakkaan vielä olla muita suunnitelmia. Toivottavasti teillä kaikilla on tänään kiva päivä, millon ikinä tän luettakaan ja missä ikinä oottekaan.

3 KUUKAUTTA

Kolme kuukautta poissa kotoa. Tai ehkä vasta kolme kuukautta kotona. Jokanen vaihtari tietää miten sekavia tunteita täällä tulee kohtaamaan. Joskus haluaisi vaan jäädä sänkyyn makaamaan ainakin viikoksi. Tekisi välillä myös mieli puhua ihmisille suomeksi, kirjoittaa suomeksi ja tavata suomalaisia. Mutta toisaalta enemmän kun kerran on tullu jo itkettyä sitäkin, että täältä pitää joskus lähteä. Ihmiset on tullu sanomaan, miten rohkea oon ja miten ne arvostaa sitä mitä teen. En koskaan ennen tajunnu, miks kaikki kyseli, että miten uskallan lähteä. Enkä sitä miten joku sano, ettei uskaltaisi. En ehkä vieläkään, koska ihan jokasen asian huomioon ottaen tänne lähteminen on parhaita päätöksiä mitä oon tehny. 7988 kilometriä on tehny joidenkin kanssa kommunikoinnin miljoona kertaa vaikeammaksi, mutta taas joidenkin kanssa miljoona kertaa helpommaksi. 7988 kilometriä ja kolme kuukautta on myös muuttanut kaiken.

 

Ollaan host-perheen kanssa yhtä mieltä siitä, että aika on menny liian nopeasti. Oudoin tunne on se kun päivä päivältä tulee surullisemaksi siitä, että lähtö lähenee ja iloisemmaksi siitä, että se lähenee. Vasta kolme kuukautta takana ja jo kolme kuukautta takana. Enää seitsämän kuukautta jäljellä ja vielä seitsämän kuukautta jäljellä. Missään muualla en tällä hetkellä olis mieluummin, enkä mitään muuta tällä hetkellä mieluummin kävis läpi. Toisina päivinä joutuu ryntäämään tunnilta vessaan itkemään koti-ikävää ja toisina päivinä puremaan hammasta ruokapöydässä, koska ei halua edes ajatella tämän uuden kodin ja perheen jättämistä. Vaihtovuotta ei voi ymmärtää kukaan joka ei sitä ite koe.

 

 Tsemppiä kaikille vaihtarikavereille ja terveisiä rakkaille suomeen♥